Lattomeren Toive ry

- Hauskaa liikkumista koko perheelle -

1915-2004

Järjestäytyneen liikunnan tarpeita tyydyttääkseen kokoontui Lattomeren Työväentalolla 1915 lähes 30 nuorta perustamaan Työväenyhdistyksen alaosastoksi urheiluseuran. Seuran nimeksi valittiin Lattomeren Toive.Seura liittyi Ulvilan Alun kanssa yhtenä seurana SVUL:n Porin piirikuntaan. Tämä yhteinen aika oli kuitenkin
lyhyt, sillä 1916 seura itsenäistyi, erosi Ulvilan alusta ja liittyi itsenäisenä SVUL:n Porin piirikuntaan.
Tämä oli aikaa, jolloin toimintaa oli valtavasti.

Toive erotettiin SVUL:sta syksyllä 1918, koska sen jäsenistö osallistui kansalaissotaan punaisten puolella taistellen. TUL perustettiin 1919 johon Toivekin liittyi. 1920 Toive erosi Työväenyhdistyksestä ja rekisteröitiin itsenäiseksi yhdistykseksi nimeltään Voimistelu ja Urheiluseura Lattomeren Toive ry.Tässä vaiheessa naiset astuivat myös voimakkaasti toimintaan mukaan. Jo silloin naisjaosto kantoi merkittävän roolin seuran taloudellisen toiminnan pohjaksi, järjestämällä erilaisia huvi-, ym tilaisuuksia.
nurisoseurt
30-luvulta aina 40-luvun puoliväliin seuran toiminta oli hiljaista, osiltaan johtuen Lapuan liikkeen vaikutuksesta työväen urheiluseuroja kohtaan joita liikkeen toimesta lakkautettiin sekä tietenkin II maailmansodasta johtuen.Uudelleen henkiinherättäminen tapahtui entisessä Lottakahvilassa 14.5.1945. Toiminta alkoi erittäin vilkkaana. Mainittakoon, että 1950 seuran johtokunta kokoontui 32 kertaa ja jäseniä pienen kylän seurassa oli 143. Seura osti myös kylän laitamilta, Hiitteenkalliolta, määräalan, johon rakennettiin tanssilava.
Tanssilavatoiminnalla rahoitettiin seuran toimintaa.
Tuljuhla1
Tähän asti seuran liikunta- ja urheilutoiminta oli painottunut voimisteluun ja yleisurheiluun. 50- ja 60 luvuilla toimintaan tuli voimakkaasti painonnosto ja vähän myöhemmin pesäpallo. Molemmissa lajeissa seuran jäsenet saavuttivat monta piirinmestaruutta.

1975 60-vuotisjuhlien jälkeen aloitettiin Hiitteenkalliolle rakentamaan seuran omaa talviurheilukeskusta, jonka perustamisen alustavat ajatukset olivat syntyneet edellisenä vuonna. Nyt ajatus sai tuulta purjeisiin kun vuosijuhlilla tuli eri yhteisöjen rahalahjoituksia. Niiden avulla pystyttiin aloittamaan rakentaminen. Myös kyläläiset kantoivat oman kortensa kekoon lahjoittamalla rakennusmateriaaleja.
tanhu
Ensimmäisenä alueelle valmistui takkahuone, pukuhuone, sauna ja pieni keittiö. Naapureiden kanssa sovittiin, että pääasiassa heidän maa-alueilleen voidaan raivata 2 kilometrin latu-ura, joka myöhemmin muutettiin pururadaksi. Pian huomattiin tilojen käyvän pieneksi, koska jäsenistö kasvoi ja toimintaa majalla oli paljon. Alkoi lisäalueen hankinnan ja lisärakentamisen suunnittelut. Kaikkien vaiheiden jälkeen tänä päivänä alueella on oma takkahuone keittiöineen, saunat pukuhuoneineen ja kuntosali sekä ulkoalueella lentopallokenttä ja tietenkin 1,3 km pitkä valaistu kuntorata/latu ja valaistut pulkkamäet. Radat ovat seuran omalla maa-alueella, jota on n. 17 ha.

Hiitteenkallion ulkoilumaja on kokonaisuudessaan rakennettu talkoilla ja sitä kelpaa ylpeänä
esitellä yhteenhiileen puhaltamisen aikaansaannoksena.Nykyisellään seuran toiminta painottuu hyvin paljon kuntoliikunnan ja perheliikunnan pyörittämiseen omalla majalla, urheilukentällä sekä koululla. Koko seuran historian ajan perhearvot, yhdessä liikkuminen ja –tekeminen ovat näytelleet hyvin merkittävää roolia. Ehkä siksi myös nykyisistä seuran hallinnossa ja muussa aktiivisessa toiminnassa olevat ovat useampaan sukupolveen toimineita, aivan perustajajäsenistä alkaen.

Kaikki ihmiset ovat tärkeitä ja kaikkia tarvitaan urheiluseuratoiminnassa, mutta aina jotkut ihmiset nousevat esiin kannustamaan myös muita omalla esimerkillään. Lattomeren Toivenkin 90-vuotiaasta historiasta heitä löytyy useampia.

Pentti Keskimäki

Rauno Vuorisalo